6.3.13

V1 Adoniskompleksin uhri.


Koska V2 esitteli jo itsensä henkilökohtaisesti, lienee meikäläisen vuoro kertoa jotakin itsestään.

Valtavan itsekriittisyyttä huokuvan videolinkin sijasta
laitan tähän kohtaan teille kaikille yhden motivationaalin
Omassa tapauksessani urheiluharrastus on lähtenyt seitsemän vuotiaana potkupallotreeneistä, jotka vaihtuivat ensimmäisen kerran jälkeen karateen. Joukkuelajit kun eivä tämmöiselle kömpelölle lapselle maistuneet. Liikunta eri muodoissaan onkin toiminut omalle nörttiluonteelleni voimakkaana vastapainona peruskoulusta alkaen.

Tietyssä iässä sitä oppii koulussa että liian hintelät rillipäät ovat alttiimpia erinäisille onnettomuuksille kanssaihmisten avustuksella ja oma kroppa alkaa itse kutakin vituttaa - asialle oli siis alettava tehdä jotakin. Perinteiseen tapaan ensin kokeillaan kaikkea ja sitten ruvetaan vasta miettimään mikä olisi järkevää. Onneksi tälle vastapainona voi tehdä myös kaikkea mikä on hauskaa tai palkitsevaa.

T -tyypin persoonallisuutena pitääkin aina tehdä kaikkea hullua ja täysillä. Mitä hullumpi laji tai rajumpi reeni, sen paremmalta tuntuu. Exäni sanoin: "täytyykö itteään aina rääkätä niin hirveästi?" - Kyllä täytyy, ei tässä elämässä muuten olisi mitään hauskaa. Omasta suosikkilajien repertuaarista löytyykin kaiken näköistä kontaktikamppailusta ja kiipeilystä, toiminnalliseen treeniin ja järjettömään repimiseen.

Koska asenne on aina "ei tartte auttaa", on omalta osaltani personal trainereiden käyttö jäänyt likipitäen nollaan, joskin tämä kenties heijastuu sitten hitaampana kehittymisenä. Sen sijaan saan voimakasta sadistista tyydytystä kavereideni kannustamisesta ja ohjaamisesta salilla (mistä lisää myöhemmin).

Luisevan kehoni osalta syytän myös geenejä, jotka loivat minusta ns. läpipaskojan, eli massa (lihas tai läskikään) ei tartu tähän bodiin sitten millään.  Naamavärkillenikään kun en juuri mitään voi, on pakko jatkaa väkivaltaista ja rumaa treeniharrastusta mahdollisimman säännöllisesti, jos se sitten antaisi kokonaisuudessa edes vähän anteeksi.Tavoitteenahan on se kuuluisa rasvaton julkinen fallossymboli.

Mielenkiinnostanne kiittäen:
Se rumemmat salikamat omistava hyypiö...



Kumpikohan arvostelee ulkonäköään nyt rajummalla kädellä..?
Ja alimmaiseksi piilotan kuvan jonka julkaisun jälkeen varmaan vihaan itseäni. Kuva otettu autossa 5 vuotta, 17 kiloa, 2 nenän murtumaa ja tosi monta tukanleikkuuta sitten. (huomioikaa "kevyesti" erottuva nörttimäinen kynäniska)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos olet botti painu vittuun. Muutoin jätä kommentti!