Tapaaminen jälleen Koulukadun aakkosilla ja siirtyminen pelipaikalle. Rämpiessämme parkkipaikalta pallokentän läpi lähtöpisteelle kaikui päässämme Timo Rautiaisen sanoitukset. Ensimmäisenä kiinnitimme huomiota alueen hyvään pelastuspalveluvalmiuteen. Vammautumisen todennäköisyys kun tällaisen kahden tunarin repiessä on keskimääräistä korkeampi, lämmittää mieltämme muistutus yleisestä hätänumerosta.
Nopealla silmäyksellä rata näytti suhteellisen käheältä kokonaisuudelta. Tarkemmalla tiirauksella todellisuus iski vasten klyyvaria kuin keskivertoa tehokkaampi vasen koukku.
Rata alkoi perinteisellä kännitestillä. Toinen meistä pääsi loppuun asti.
Enemmän fokusta vaativa betonitötteröiden päällä juoksu oli haastava. Molemmat suorittivat palkkien päällä juoksun moitteetta, vaikkakin askelväli oli selvästi suunniteltu puperteetti-ikäisiäkin lyhyemmän askeleen omaaville.
Ensimmäinen "seinäeste" toimi muuten hyvin, mutta raoista tuuli rapian verran läpi. Askelmat osaltaan vähensivät haastetta...
Seuraava este oli ylenpalttista hämmennystä herättävä, kolmiopurjeen ja lauta-aidan lehtolapsi. Tämän ilmeisen seinäesteen rodun sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen määrittäminen osoittautui lähes mahdottomaksi.
Tästäkin fiaskosta löytyi yksi toimiva vempele. Yli-ali-pukit toimivat kiitettävästi. Jälleen ennen insinööritutkinnon keksimistä asiat on osattu tehdä yksinkertaisen toimivasti. Ylimenossa olisi voinut olla enemmän haastetta, mutta alitus oli rapian verran hankala prosessi lumen nostaen maatasaa 15 senttiä. Luojan lykky olla rääpäleen kokoinen!
Kapularata oli jälleen suunniteltu alle 190 senttisille. Jalat koukkuun ja reidet kramppiin niin Tarzanmainen heiluttelu onnistui kyllä. Este vaikuttaa käsitreeniltä, mutta vaati yllättävän paljon keskivartalon hallintaa jotta etenemistahti pysyy kiitettävänä. Edes-takas heilutuksella este kun ottaa ikuisuuden suorittaa.
Valitettavan huonolla huumorilla varustettu kaksikko sai lopuksi haastetta labyrintista...
Mutta kuinkas sitten kävikään...?
Pettyneinä itse esteradan, aka. obstacle cource, aka leikkipaikan tarjontaan, päätimme kuitenkin vetää päivän reenin. Nopea suunnittelu tuotti kolmivaiheisen ohjelman viiden kierroksen toistona.
Treeni:
5 kierrosta ASAP
- 5 Leukaa
- 10 Kyykkyä
- 5 Hyppyä palkille
Reeni tuotti tulosta, eli nosti nopean hien pintaan ja lämmitti kivasti kirpeässä pakkassäässä. Paukkuja jäi kuitenkin riittävästi iltapäivän saliharjoittelua varten.
Meitsikin on vähän väliä heilahtanut Teräsrautelaan hölkkäilemään rataa ymäpäri ja testailemaan "pumppupuiston" antia. Tottahan on, että mittasuhteiltaan se on selkeästi koululaisille tehty, mutta kuten lopussa mainittiinkin, lämppärinä toimii.
VastaaPoistaJustiin näin! Suunnitelmia kuulin isoilta pojilta, että oman radan tai ainakin treeniympäristön suunnittelijoita on muutamia ens kesäksi. Eiköhän ne osaa tehdä sellasia vimpaimia että alkaa kivistää oikeesta paikasta!
Poista